keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Syksyn satoa

Houli mouli, ihan ku ois vierähtäny ihan muutama kuukausi viime päivityksestä... Sietäisi todennäköisesti haudata blogi kokonaan kun ei ole enää oikein inspistä sitä päivitellä. Päiväkirjamaisuus käsitöihin liittyen on tullut toteutettua lähinnä instagramissa.

Viimeksi olen jaaritellut Timeless-huivista ja muistaakseni samalla esittelin Nurmilinnunkin. Sittemmin on muutamat sukat tipahtaneet puikoilta, ajattelin nyt hieman kerätä tähän kuva-aineistoa sadosta.

Exceliähän päivitän paljon tarkemmin :D



Edellisen päivityksen aikoihin taisin aloitella kesälomaani. Käväisin mm. Savonlinnassa, ja matkaneuleeksi otin Lanitium ex machinan langan. Tai siis, neuloin sukat jo käytännössä ennen junamatkaa loppuun, tokan sukan viimeistelin junassa. Hurjat erot langan sävyissä riippuen kuvausvalosta. Ja puhelimen kamerallahan ne on kuvattu muutenkin, että vähän heikkoa laatua näissä on aina... Mallissa viehätti siis tuo punos-mainen palmikko, vaikka se kyllä katoaakin langan kirjavuuteen. Kokoa mies. En tiedä mikä mies, ehkä elämäni mies? :D

Lanka: Lanitium ex machina, nimeä ei muistu
Puikot: 2,5mm
Menekki: 74g


Ja koska rohmusin neuleen jo ennen matkaa, pitihän langan sisko ottaa matkaan myös. Sen värimaailma oli ihanan karkkinen, ja siitä syntyi jollain mistä-lie pöllityllä palmikkosekoilulla sitten naisen kokoiset sukat. En tiedä mikä nainen, mutta eiköhän käyttäjä löydy :)

Lanka: Lanitium ex machina, väri..??
Puikot: 2,5mm
Menekki: 62g

Jossain välissä olin neulonut yhdet vauvansukat valkoisen sock4:n ja sen sinivihertävän Austermann-langan jämistä, siniviherlanka oli niissä lehtikuvioisissa sukissa. Tuli aivan hellyyttävät, mutta kuvaa en nyt kyllä löytänyt. Annoin ne työparilleni kun hän jäi mammalomalle. (Menekki 24g)


Lomani lopulla juhlittiin hyvän ystäväni vauvasuihkuja (...) ja päätin sitten lopulta ottaa tämän koiranoksennus- takin mukaan ja ommella siihen vihdoin napit. Jätin juhlapaikalle. Takki neuloutui muistaakseni joskus keväällä silkki-merinosekoituksesta.


Tekojärjestys ei nyt välttämäti kohta enää pidä paikkaansa, mutta nää nyt on suunnilleen samassa järjestyksessä kuin langankulutus-excelissä. Joten kuva toiselle työkaverilleni tekemistä pikkusukista. Lankana Strömpegarnin "polkkalangaksi" ristimäni väri, jotenkin vaan niin tuo mieleen polkka-karkit vaikkei niissä oranssia olekaan.

Lanka: Strömpegarnin Jacquard magic
Puikot: 2,5mm
Menekki: 20g


Jossain välissä olin ottanut kokeiluun domino-palasen neulomisen. Siihen sitten kaikenmoisia jämälankoja... En alkuun yhdistänyt palasia toisiinsa suoraan kun haaveena oli että olisin vähän edes yrittänyt miettiä värisommitteluja. Nääh, vatut. Virkkasin ympäri ja yhdistin tylsästi ihan vaan neulalla palaset toisiinsa, välissä sitä ihanaista harmaata villalankaa jonka nimen olen kauhukseni unohtanut!!! Pirtin kerhäämön? No se yks ihana jonka ostin kun sen yhden harmaan neuletakin päälanka loppui. Eniveis. Annoin tämänkin työparilleni läksäreissä. Harmikseni en yhtään muistanut punnita, yyyh! Mutta kyllä se yli 100g painaa, ehkei kuitenkaan ihan kahtasataa.

Lanka: kaikenmoiset fingering-jämät
Puikot: 3mm pyörö
Menekki: arviolta ehkä 150g? Vai onk se vaan wishfull thinking...


No sit aloin miettiä joululahjoja. Ja Onlinen unelmapehmoisesta merinosukkalangasta syntyi siskolle nilkkamalliset sukat, joissa käytin samaa punosmaista palmikkoa koska tykästyin siihen kovasti. Resorin alussa puikot oli 2,5mm tai ehkä jopa 3mm nyt kun muistelen... Ja sit hyökkäsin sny-parilta saamieni zingien kimppuun ja meinasin saada jännetuppitulehduksen. Mutta sukista tuli hienot.

Lanka: Online merino socke jotain jotain, ihanaa
Puikot: 3mm ja 2,25mm
Menekki: 59g


Sitten saapui jossain välissä Suuri Käsityö, josta oli ehdottomasti saatava tämä malli puikoille. Ja näin sen heti tuossa heleän vaaleassa minttuisessa sävyssä, kiitos Regian 4-säikeinen! Muistelen langan lähteneen mukaan joskus pari vuotta sitten Karnaluksista. Tai ei välttis... Mutta sellanen mielikuva on. Pitäis varmaan kostuttaa, noi kärjet mm. on aika rumat... En tiä miten niin tiukkistelin käsialan kanssa. Ja sukat on muuten ihan eripariakin vaikka kovasti yritin pitää huolta käsialan tasaisuudesta! Toinen sukka on pari senttiä toista lyhyempi, vaikka kuviokertoja on sama määrä...

Lanka: Shahhenmuhhen Regia 4-fädig
Puikot: 2,5mm
Menekki: 70g

Tossa kaiken välissä (jo ennen ton tilkkupeiton lopullista valmistumista) aloin neuloa niitä dominopalasia suoraan yhteen, pieni maininta vaan tähän väliin.


Suuri Käsityö-lehden kanssa vissiin samaan aikaan luukusta tipahti myös Novita, jossa oli pitkästä aikaa tosi houkutteleva ohje. Kyseessä toki Niina Laitisen Alla koivupuun -sukat, joita piti sit kuitenkin vähän modifioida kuten joku tarkkasilmäinen voi kärjistä huomata. Ja koska noi minttuiset sukat oli taas ihan eriparia, päätin tehdä nämä looppaamalla. Mikä on sit taas sen puolesta paska mulle, että sovittaminen on murhaa, ja vaikka kuinka olisin halunnut nämä itselleni niin liian pienethän niistä taisi kuitenkin tulla. Notta haistakaa nyt kakka. Ja mä en ole kovastikaan Laitisen fani siinä suhteessa, että kaikissa sukissa pitää aina tuolla pohkeen puolella olla se tylsä joustin. Eikö nyt ihan tosi koskaan voisi toistaa etupuolen kuvion sinnekin? Ihan varmasti osaisi, vai onko syynä sit se että mallit halutaan pitää kuitenkin suht helppotekoisina, että vähän kokemattomammatkin uskaltaa hyvillä mielin haastaa itseään. Siis tuo kuviohan ei ole millään muotoa vaikea, että se on huono tekosyy.

Lanka: Sock4 seiskytluvun keltaisena, kuten siskoni sanoi...
Puikot: 2,5mm pyörö
Menekki: 70g


Ja tällä haavaa keskeneräisenä möllöttää tämä toinen tilkkupeitto, jossa siis ne yhdistetyt dominot. Tähän on tullut kuvan oton jälkeen taas muutama ruutu lisää, mutta en jaksanut kuvailla uudelleen. Viime viikolla iski joku kamala lihasjumi niskaan joten en ole reiluun viikkoon neulonut lainkaan. Niska alkaa olla aika jees, mutta nyt on inspis vähän kadoksissa.

Jottain joululahjaa vois vielä suunnitella, mutta malli ja lanka vähän hakusessa. Sukathan ne todnäk olisi, koska ne on jotenkin helpoimmat mulle tehdä vähän silleen mutu-tuntumalla. Joskin miksei vois vaikka jotku lapaset tai kämmekkäät neuloa kans. No, kattellaan.

Muistaako kukaan enää tämän vuoden ainoita lankahankintojani Jyväskylän neulefestareilta? Sain yhden niistä neljästä Pompomin Donegal tweedeistä kerittyä, jei. Enää kolme... Vähän polttelis alkaa niistä takkia, mutta siitäkin on malli hukassa!! Kääk. Ja ne penteleet pitäis jaksaa keriä mutku se on ihan paskaa hommaa en taho pyh.

Lankamenekki näyttää muuten tällä hetkellä runsasta 2,3 kiloa, josta olen kyllä vähän ylpeä. Eihän se ole mitään niiden rinnalla jotka ehtii tikutella mooonta kiloa vuodessa, mutta kun mä nyt en vaan ole niin maanisen nopea enkä aina jaksa. Kesän lankahankinnat aiheuttaa kuitenkin sen, että varasto on kutistunut "vain" noin 1,8 kiloa. Se nyt tais olla oma tavoite tälle kaikelle tänä vuonna. Edes vähän vähemmäksi. Jei!

Viime viikonloppuna oli ne ihanaiset Tampereen käsityömessut mut arvatkaapa mitä. Me ei nyt menty. Koska messuparini sai syyskuun lopussa vaavin, ja se kaikki hässäkkä oli vaan liian monimutkaista suunnitella, joten kun hän totesi ettei lähde, päätin olla supporttina ja olla lähtemättä myös. Vähänkö teki pahaa katsoa kaikkia niitä ihania messupäivityksiä instasta!!! Mutta ens vuonna mennään kyllä, ja sanotaan pankkitileille paipai.

3 kommenttia:

  1. Hei olipa kiva pitkästä aikaa nähdä ja lukea sinun kuulumisia :) Minunkin blogiaktiivisuus on tänä vuonna ollut ihan nollissa, mutta on kyllä ollut tosi raskas vuosikin ja varsinkin tänä syksynä on tapahtunut tosi paljon kulisseissa. Nyt alkaa vähän helpottaa ja olen jo jaksanut ajatella jopa blogin päivittämistä :D Sitä ennen pitäis vaan vielä jossain välissä valokuvata kaikki neulotut jutut...!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijai, toivottavasti ei mitään pahasti vakavaa kuitenkaan. Instassa taidan seurata tätä nykyä enimmäkseen, en ole lukulistaanikaan aikoihin kolunnut läpi (että blogihiljaisuutesi on pysynyt tavallaan salassa, jos yhtään auttaa :D). Se kuvaaminen olisi kyllä asia jossa saisin itse hieman kunnostautua. Edes vähän miettiä miten niitä kuvia räpsin, kun suurin osa on vaan lähmäisty huonossa valossa. No, nyt ei taas hetkeen tartte kyllä haaveillakaan paremmasta kuvausvalosta, mutta soditaan pimeyttä ja harmautta vastaan sitten mahdollisimman ihanan värisillä langoilla!

      Toivottavasti vuoden loppu sujuu vähän paremmin, ja että uusi alkaa sitäkin mallikkaammin myös siellä!

      Poista
  2. Joo hei ei mitään blogin lopettelua sen takia, ettei jaksa päivittää! :D Se tuntuu olevan tän vuoden kansantauti, koska itekään en vaan jaksa. Käsitöitä on kyllä tehty niin paljon, että voi muillekin jakaa, mutta tuolla ne lootan pohjalla odottaa päättelyä. Niistä bloggaaminen tapahtuu joskus valovuosien päästä. :D Eli ei harkita blogin lopettamista! Päivittää sillon kun huvittaa! :D

    VastaaPoista

Jätä viesti!