perjantai 17. heinäkuuta 2015

Pure hammasta

Tänään on tullu taas tuolla somen (=facebookin) ihmeellisessä maailmassa vastaan jo niin monta ärsyttävää pikku asiaa, että menetän kohta hermoni siihen, kuinka helposti hermoni menetän. Jep. Siis että voikin ihminen ärsyyntyä ihan mitättömistä asioista! Kertoo musta paljon, kun on hemmetin vaikeeta myös hillitä itteään ja pitäytyä mesoamasta jokaiseen typerään kysymykseen - typerään siis omasta mielestäni.

Puhun tietenkin Voihan villasukka! -ryhmän päivittäisestä jankkaamisesta. Eeeeei mä en perkele kohta kestä! "Miten räsymattosukka kuuluu tehdä?" Kuule iiihan vapaasti! "Päättelettekö langat mitenkä hä? Leikkaatteko ne joka vaihdon jälkeen?" Siis, tää kysymys ei ole missään nimessä typerä eikä huono, mutta kun se kysytään joka vitun ikinen päivä!!! AAAAAAA. "Mikä se video oli jossa näytettiin kuinka langat voi päätellä?" No joo, tääkin on taas sellainen asia, että jos näit sen ekan kerran, et muista minkä tahon video se on, itsekään en välttis ihan heti keksi hyvää hakusanaa googleen ja niin edelleen ja et cetera. Mutta vittusaatana kun sekin linkitetään tonne harva se päivä, varsinkin tän räsymattohullaannuksen aikaan olen törmännyt siihen välillä lukuisia kertoja päivässä. Ja ne samat saamarin keskustelut käydään joka hiton päivä, kun joku ei viitsi sitäkään vähää selata sivua, että jos joku ois siitä just puhunu - kuten niiiin usein on. Olen itse tainnut jo kerran pari linkata jonkun muutama tunti sitten käydyn keskustelun uuteen aloitukseen, että luepa tuolta. Ja mites sit se, kun joku kysyy asiaa äks ja joku tai jotku vastaa siihen ihanasti. Sit tulee se joku idari, joka - vaikka se edellinen kommentti ois IHAN sama asia kuin itellä - postaa siihen taas jälleen kerran lähes sanasta sanaan samaa kuin kaikki edellisetkin kommentit. Joo, jos siihen kertyy joku 30 kommenttia, ihan ku aina jaksaisin itekään niitä kaikkia selata et oisko joku jo sitä samaa sinne laittanu, mutta tää aiheuttaa mussa välillä sellasia sykkeennousuja että ihan ihmetyttää kuinka sitä osaakin hermostua mitättömistä asioista.

Ehkä eniten mua risoo se, että oikeasti välillä ne ihmiset on vaan niin laiskoja, etteivät jaksa googlettaa (esimerkiksi), vaan sillä samalla vaivalla ku siihen googleen hakusanan laittas, ne menee faceen, siihen ryhmään, ja kirjottaa taas jälleen kerran jonkun kysymyksen koskien silmukkamääriä sukkaan. Jota kysytään joka-vitun-päivä. Ja sit sitä kysytään viel silleen, että "Montako silmukkaa lapsen sukkaan?" Ni että minkähän kokonen jalka sillä mahtais olla? Tai mitä lankaa oot käyttämässä? Tai aiotko alottaa sen sukan jostain vitun kainalosta saakka, jollonka tarvitaan enemmän ko normaalisti. *Okei, hengittelepäs nyt välillä :D* Se viitseliäisyyden puute, joka näyttäytyy mulle lähinnä sellaisena, että ihmiset on vaan niin perhanan typeriä ettei osaa hakea googlesta tietoa.

Vastapainona kaikelle tälle on kuitenkin se, että olipa kysymys kuinka perkeleen typerä tai jokapäiväinen tahansa, siihen saa aina vastauksen. Ne ryhmän jäsenet jaksaa aina vastata, auttaa, kertoa vinkkejä ja omia kokemuksia. Se määrä vinkkejä kun on itelleenki karttunu sieltä, huhhuh. Ja ne kuvat, ne mallit, ne ideat ja yllätykset. Sen takia mä sitä ryhmää jaksankin. Ja sen takia yritän kovasti olla kommentoimatta sarkastiseen tai suorastaan vittumaiseen sävyyn, koska ensinnäkin siellä ryhmässä on paljon sellaisia, joille villasukat on ihan uus juttu ja täytyy opetella. Ja ihan siksikin, että en mä halua ehdoin tahdoin haastaa riitaa tai pahoittaa kenenkään mieltä, vaikka hetkellisesti se oma ärsyyntymiskynnys murretaankin. Se on ihan mun oma päätökseni, että ne päivitykset pääsee mun seinälle, voisin ne siitä piilottaakin. Mutta sillon missaisin myös niin paljon niitä kaikkia mahtavia malleja ja kuvia!

Toivon, ettei ne jotka tätä piskuista blogia selailee, loukkaannu ihan verisesti tästä tilityksestä ja erittäin rumasta kielenkäytöstä. Mut jos en nyt olis purkanut tätä tänne, olisin saattanut läväyttää ne tuonne ryhmään.

Ja sit asiasta aikalailla iiihan kukkaruukkuun. Tai villasukkaan. Nimittäin tuo nyt puikoilla oleva punainen vaate on ollu kyllä yks murheen kryyni :D. Jos viimeksi hihkuttelin sen olevan jo pitkälti kantapäässä, otettiinkin mukavasti takapakkia purkamalla monta senttiä. Koska mä en vaan ymmärtänyt ohjetta ja siinä annettuja mittoja, ja sukasta uhkas tulla kanootti. Nyt se on hyyyvin timmissä kunnossa (melkeinpä liikaa mun koipeen).


Trekking XXL on kyllä aika purkamisen kestävä, johan sitä on kahdesti purettu. Sukkamalli (toistona siis Azure) on tähän mennessä tarjonnu rutkasti uusia juttuja. Ihan jo se Magic cast on -aloitus, jonka etenemistä seurasi vahingoniloisesti naureskellen kantikseni baarimikko, oli kuulemma sen verran huvittavaa noitumista ja puikot lähes silmissä. Ja sit toi kantapää, kun tehtiin ns. kiilakavennukset paitsi että ne oli levennykset :D. En kyllä meinannut ymmärtää kantalapusta yhtikäs mitään, kun siihen oli ympätty vielä lyhennettyjä kerroksiakin (tartti vähä guuglailla että mitä joku lyhenne tarkotti, jonka jälkeen tartti ettiä video joka näyttää kuinka se tehdään :D - nääkin ois voinu mennä kysyy sieltä ryhmästä hei!!). Oon vankasti sitä mieltä, että ne lyhennetyt kerrokset tässä mun sukassa ja mun käsialalla ei tuo siihen yhtikäs mitään hyvää lisää esim istuvuuteen, vaan ennemmin tuotti siihen ihan typerän kohdan, joka ei onneksi käytössä varmaan tunnu missään mut näyttää jumalattoman typerältä. Jos sen siis huomaa. Ja sen huomaa lähinnä jos tietää mitä etsii. Eli ihan mitätön juttu.


Ihan pikkasen tiukahko istuvuus tuli sit loppuviimein, kun purkasin ja aloitin kiilakavennukset aka -levennykset aikaisemmin. Kantapäänkin tuunasin vahvennetuksi, koska en aikonut tehdä ohjeen mukaista koristeellista kantapäätä koska nää tehdään käytettäviksi eikä koristeeksi. Onhan ne upeita semmoset koristeelliset kikkailut, mut eihän ne käytössä hyviä oo, defaultina ainakaan.

Pohdiskelin muuten, että voisin kokeilla tätä kuviota korvaamalla silmukan lisäämiset tollai umpinaiseen tapaan (neulotaan kahden silmukan välistä se lanka takareunasta) ihan ronskisti langankierroilla. Silmukoita lisätään sellaisissa kohdissa, että langankierron reikärivistö voisi näyttää tosi kivalta. Pistetään korvan taa.

Loppuun kevennykseksi kuva ah-niin-raikkaasta raanavedestä, jota eilen sain valutella kun talossa päätettiin ilman ennakkovaroituksia katkaista vedet pariksi tunniksi. Toivon että syynä tähän oli joku poikkeustilanne eikä se, ettei vaan jaksettu ilmottaa. Parit ärräpäät pääs ku aloin ruokaa laittamaan eikä hanasta saanutkaan keitinvettä.


4 kommenttia:

  1. Tuo "murheenryyni" sukka näyttää kyllä aivan ihanalta ja mikä väri. Vau. Hammasta purren vaan, niin kyllä se siitä. Hyvää kesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :). Mut yllätti tuo Trekkingin värin vaihtelu, kerällä siitä ei kyllä hahmottanut että millälailla se tulee vaihtelemaan. Ja kerällä värit näytti jotenkin ehkä vähän rauhallisemmilta, mutta neulotussa pinnassa ne nousee jopa aika vilkkaiksi! Oikein kiva lanka neuloa, kestää kumman hyvin purkamisen ;) ja tuntuu hyvältä jalassa! Ja pahuksen riittoisaa.

      Poista
  2. Kaunis sukka siulle kyllä on tulossa, vaikkakin hieman pitemmän kaavan mukaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noo, joskus täytyy ottaa vähän enempi aikaa että pääsee perille :D. Niin sitä vaan oppii, mun kohdalla ihan jo sitäkin kuinka poimia silmukat takaisin! Oon aina kammonnu sitä ja yleensä purkanu sitte alkutekijöihinsä jos virheen bongaa jossain liian kaukana että pakittais silmukka kerrallaan. Oon melkein ylpeä siitä, kuinka oon oppinu sitäkin vähän. Ja mallikerralla kesti kauan painua päähän, mutta nyt ku sitä on tankannu eessuntaas ni muistuu jo mieleen ilman kaavion katsomista :D

      Poista

Jätä viesti!