Sen raitapotkuhaalarihässäkän jälkeen tartti tietty äkkiä saaha jotain uutta neulottavaa. Olin jo käytännössä päättänyt ottaa työstään Austermannin Hand-Painted -langan jonka olin kerinyt kahtia. Eli sukat pitäis.
 |
| Austermann Hand-Painted, 2,5mm, 78g. |
Jälleen kerran Tiina Kuun malli pelasti päivän! Pientä yhden silmukan palmikkokääntöä ihan apinanraivolla, ja voilá!
Pidin erityisen paljon siitä, että kannan kiilat tehtiin jalkapohjaan. Ja vaikka ensin ihmettelin että mitä siinä ohjeessa oikeen luki noiden lyhennettyjen kerrosten kohdalla, tein lopulta omin päin ja omalla järjellä, ja päätin että en vaan ymmärtänyt lontoonkielistä ohjetta sen osalta ihan yks yhteen. Kantapään vahvennettua neulosta yritin jatkaa vielä kavennusten jälkeenkin, sillä se meinasi jäädä aivan liian kaposeksi tai matalaksi, miten päin sen nyt haluaa ymmärtää.
Koska pyöröiltä on välillä vähän haasteellista sovittaa sukkaa kinttuunsa, tuli tehtyä ehkä pari turhaa lisäystä. Varren yläpäät tulikin sitten melko löysiksi, mutta kaipa ne jalassa pysyy siltikin :). Mahtuupa lahkeen päälle tarvittaessa. Ja taas jälleen täytyy olla kyllä iloinen, että joku on keksinyt tuon magic cast-on -tavan, sillä tulee aivan täydellinen kärki. Tai no, mulla jää jostain syystä aina se aloitussilmukka jotenkin pönöttämään, mutta kun se on muuten niin mahtava aloitus!
Ja sitten nopeasti katsaus muihin aiheisiin.
Ikkunalaudan viidakko aiheuttaa pieniä ilonkiljahduksia silloin tällöin.
Viime viikon lauantaina kävin kuuntelemassa Tuomari Nurmion levynjulkkarikeikan Konepajan Brunossa, joka on muuten ihan mahtava tila tällaisille keikoille! Hyvä keikka, paljon yleisöä! Vaikkakin keski-ikä taisi olla lähempänä viittäkymppiä :D. Tunsin itseni kovin nuoreksi.
Keskiviikkona osallistuin Procountorin Pro-iltapäivään, joka oli tämmönen asiakastapahtuma joita ne järjestää. Torstaina oli sitten Procountorin aka poron aka procon tilitoimistopäivät, mutta niille en osallistunut tällä kertaa. Iltapäivä piti sisällään settiä tulevista toiminnallisuuksista ym. jonka jälkeen siirryttiin KOM-teatteriin tai lähinnä siihen ravintolaan. Alkuun vähän tapaksia, pääruoaksi kukkoa viinissä ja jälkkäriksi pikkuruinen herkkupala suklaakakkua. Valkoviini oli myös vallan hyvää. Ruoan jälkeen sitten paikat viimeiseen esitykseen. Pakko sanoa, että tarina oli sen verran vastenmielinen, että yhdistettynä taiteellisiin kikkoihin esityksen toteutuksessa suuhun jäi lähinnä sellainen lievästi etova maku.
Kyseisen etovan maun voisi toki huuhtoa alas milläs muullakaan ku meidän uudella oluella :D. Toi etiketti on niin siisti, kuosit ja kaikki, ja toi raketti-emu on söpö! Olut itsessään on hankalampi arvioida kun en käytä, mutta sanoisin että ei ollut kyllä mikään tylsä vetinen lager vaan raikas, vähän kirpakammin humaloitukin ehkä, sellanen rapsakan hapan kesäolut. Avot.
Eilen osallistuttiin Yritysmaratonviestiin! Ja voin sanoa, että oli aivan jäätävän rankkaa, melkeinpä yllättäen. Kyllähän mä tiesin, että kunto on miinuksella, edellisestä lenkistä on 3 vkoa ja yhtäkkiä lämmöt nousi ihan oikeisiin kesälämpöihin. Mutta silti. Yksi kierros lahtea ja piti jo sillä kävellä. Välissä kollega vetäisi tokan kierroksensa ja sitten piti jaksaa taas itse uudestaan. Loppulukemana mulla on nyt yllättäen melkoisen kipeät reidet, ja kasvot sai vähän enemmän väriä kuin mitä toivoin.
Tästä nyt sitten suihkun kautta hyvän ystävän polttareita viettämään. Oisko parempaa säätä voitu saadakaan! <3
