sunnuntai 21. lokakuuta 2018

Shake it up! eli ensimmäinen mysteerikalisteluni

Sanoinkohan viime päivityksessäni, että hirveesti hipelöitytti kaikki langat ja ohjeet. Hirveä hinku tehdä kaikkea samaan aikaan, tai jotain sen suuntaista.

Vähän yks kaks yllättäen päätin lähteä mukaan Missä neuloimme kerran -blogistin mysteerikalisteluun, sillä pidän Johannan ohjeista ja tuotoksista. Ostaa päräytin ohjeen ja neuloin muiden mukana.

Näin jälkiviisaana olisin valinnut ihan toiset langat, mutta menihän se näilläkin :).


Ykkösväriksi hamusin jo useamman hetken varastossani hilloutuneen  Malabrigon upeassa hehkuvassa pinkissä, Light on Love. Kyseisen langan taisin ostaa itselleni huonolla tekosyyllä joskus 1,5 vuotta sitten osallistuessani Salainen neuleystävä -kierrokselle. Olin siis ostamassa neuleparilleni pakettiin jotain, ja sitten tämä ryökäle vain hyppäsin käsiini eikä suostunut jäämään Snurreen.

Kakkosvärin kävin ostamassa varta vasten tätä huivia varten, sillä mikään varastoista ei suostunut yhteistyöhön. Kyseessä on siis Hedgehog Fibresin sinkku värissä Oracle. Vyyhdillä tämä näytti niiiiin ihanalta, mutta nyt on sanottava että neuloessa oli pienoinen pettymys. Ehkä olin vain odottanut jotain muuta, mutta jotenkin tuntui olevan liikaa noita muita sävyjä, ja ne rytmittyivät vähän liian tiuhaan. Olisin ehkä kaipaillut jotain tasaisempaa harmaata.

Kolmas väri oli samaa settiä, värissä Crybaby. T'ästä pidin kovasti, ja se olikin melkolailla se mistä koko huivi lähti liikkeelle. No, oikeasti olisin halunnut sen Jyväskylästä ostamani Primrose Yarnin Electric Mint Julepin mukaan, mutta sille löytyi vielä vähemmän kavereita varastosta.

Jälkiviisaus yltää myös siihen, että langat olisi kannattanut laittaa toiseen järjestykseen. Paras olisi kenties ollut, että ykkösenä neulottu hehkupinkkinen Light of Love olisikin vaihtanut paikkaa hempeän vaalean Crybabyn kanssa. Niin ja se Oracle olisi saanut olla rauhallisempi harmaa.


Tasselit sain tehtyä juuri ja juuri, mutta en ole vieläkään kiinnittänyt niitä. Malabrigoa jäi 20g, mutta kaksi muuta menivät kokonaan. Oracle jopa siinä määrin, että tasseliin otin mukaan vanhaa jämäharmaata ja vain päällimmäiset langat ovat Oraclea.

Langanmenekki 287g + tasselit 10g.

Ne, joiden kakkosväriä oli riittävästi, päättelivät huivinsa kokonaan icordilla, mutta koska omani riitti vain juuri ja juuri, ei huivin yläreunaa ole sen kummemmin huoliteltu. Mutta niin, eikö olisikin vähän tasapainoisempi jos pinkin tilalla olisikin tuo vaalein?

Huivia oli todella hauska neuloa. En ole aikaisemmin neulonut kyseisen muotoista huivia, ja tekniikkana myös kaksivärinen briossi oli totaalisen uusi juttu. Olisi ehkä saattanut olla helpompaa lähteä yksivärisestä liikkeelle - mutta taas toisaalta, tuskin se olisi ollut yhtään sen iisimpää. En nyt varsinaisesti hurahtanut briossiin, mutta sen verran hauskaa se oli, että haaveilen kokeilevani piakkoin jotain uutta sillä tekniikalla. Esimerkiksi pipoa, tulisi ihanan pehmoinen ja muhkea!

Virheiltä ei säästytty, mutta ei niitä juostessa huomaa. Ensimmäisestä briossi-osasta meinasi silmukka karata, ja huomasin sen vasta lie montako osiota myöhemmin, varmaan lähemmäs 30cm neulottuani. No, noukin karkulaisen koukulla jotakuinkin paikalleen ja kylmän rauhallisesti sidoin sen langanpätkällä jonka päättelin toivottavasti pitävästi. Sitä ennen neuloin ensimmäisen pitsiosion tyystin ajatuksissani ainaoikealla, mutta sen nyt sai purettua ja tehtyä uudelleen. Muut virheet olivat sitten joku yksittäinen unohdettu kavennus tai lisäys, jonka sai ympättyä mukaan ilman sen suurempia ongelmia. Briossi-osioiden reunoihin tuli aivan hirveät reiät kun poimin viimeiseen osaan silmukat kahdelta reunalta. En tiedä miten ne briossin reunalisäykset olisi pitänyt tehdä jotta olisin välttänyt nuo ammottavat hirvitykset, mutta leikin etten huomaa niitä. Onneksi on monenkirjavaa :).

1 kommentti:

Jätä viesti!