Mökkihöperöt

Voi juku, olipa hauska mökkireissu! Ihanaa nähdä vanhoja opiskelukavereita ja irrotella hyvän ruoan ja virtaavan viinin parissa.

Varsinkin ku mökki oli aika mahtava hirsirakennus, iiiso sauna johon mahtu koko konkkaronkka kerralla. Järvikin vieressä, ja jopa uitavan lämpöistä vettä! Allekirjoittanutkin heitti talviturkkinsa pitkän tauon jälkeen, oisko edellinen pulahdus tapahtunut vuotta 2007...

Grillattiin pihan grillikodassa, kai ny kotitalousopettajat ruokaa osaa laittaa!

Ja koska Savonlinna oli opinahjomme koti, suunnattiin keskiviikkona sinne humpalle. Pyhän Olavin päivä aka Savonlinnan synttäripäivä oli keränny siihen pikkuseen kylään jumalattomasti populaa. Naureskeltiin, että ei niinä talvina ku siellä opiskeltiin ollu kuunaan niin paljoo ihmisiä koko kaupungissa ku mitä nyt oli ahtautunu torille ja rantabulevardille (ihan ite keksitty nimitys).

Savonlinna, Suomen Monaco.

Varattiin oikein pöytä Majakasta, eikä tarvinnu pettyä ruokaan tälläkään kertaa. Käytiin siellä syömässä opiskeluaikanakin jonkusen kerran, ja kun nyt kylille tultiin niin mikäjottei uusintaan!

Kanaa kera kotijuuston, kasvispaistoksen ja metsäsienirisoton. Ihan naurettavan hyvää.

Torstaina mökkielämä jatkui seitinohuilla päiväkänneillä, koska seuraavana päivänä piti olla ajokunnossa (tai no, ei minun mutta monen muun). Pelejä pelaillen, ruokaa laittaen, avot.

Eräskin leidi keksi että hänpä leipoo sämpylät burgereihin, ja hitto kun olikin aivan ihania! Burgerin väliin biffiä, juustoa, kermaviilisoosia, grillattua kesäkurpitsaa ja paprikaa, salaattia ja sipulia. Kylkeen vielä salaattia fetalla ja grillattua nektariinia.

Tunnin parin päästä parissa erässä paistettiin vielä lettuja.

Ja voitte kenties kuvitella kuinka voimakkaasti vaatteet haisi savulta tän jälkeen :D. Mutta olipahan hyviä.

Kuvailin aamun pikkutunteina vähän maisemiakin, muut oli jo menneet nukkumaan.

Kahden jälkeen yöllä kuistilla istuessa oli jokseenkin pimeää. Kuu paistoi pilviharson takaa.

Vähän ennen kuutta ekana aamuna aamulla rannassa näytti tältä.

Ja jotta pysyttäs käsitöissä, neuloin mää matkalla vähän. Bussissa Heinolaan pistin puikoille Tiina Väätäisen Terhenin. Vähän tikuttelin myös möksällä, sitten taas bussissa Heinolasta Helsinkiin ja illalla vielä kaverilla.

En oikein innostunut kantapäästä, koska en saanut tehtyä sitä vahvennettuna (en toki edes yrittänyt, mutta kun siinä piti taasen tehdä lyhennetyillä kerroksilla niin ei siitä mitään olisi tullut kuitenkaan). Kantapää kylläkin istuu oikein hyvin. Ja vaikka tein m-koon silmukkamäärällä, sukasta tuntuu tulevan ihan jumpen iso. Joko syy on langan ja/tai mun käsialan, taaai sitten jotain mystistä tapahtuu. Yleensä tällaista fingering-vahvuista neulon 2,5mm puikoilla ja normisukkaan (normikokoiseen) 64s eli 16 per puikko. Tässä on 60s ja tuntuu jotenkin ihan hoopon isolta. Täytyy sijoittaa muutama euro uusiin puikkoihin, näyttää siltä että täytyy saada 2,25mm. Tapahtuukohan mun käsialalle jotain? Löystyy?