sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Tuliaisia

Porukat kävivät ajelemassa ympäri kotomaata kuluneella viikolla. Jostain tuolta länsirannikolta löytyi kiva pieni putiikki tai ateljee tai joku, ei niiden tarinoista aina oikein saa selvää :D. Oli kuulemma tullut tytär mieleen kun tämän näkivät.


Täytyy testata toimiiko kuinka näppärästi myös käytännössä, ainakin teoria ilostuttaa kovasti. Asetelman langat ois seuraaviin perussukkiin, otin ne kyllä porukoille mukaan mutta ei sitten huvittanutkaan pistää puikoille. Jos punaista ja oranssia yhdistäisi, vielä en ole päättänyt raidoitanko vai teenkö vain tietyt osiot toisella ja loput toisella värillä. Jää nähtäväksi :).

Eilen tikuttelin sukan lisäksi myös tuollaisen punaisen pienen paitulin. Eräs tuttu kantiksesta omistaa kuulemma ihan hurjan armeijallisen nallekarhuja, ja hänellä olis kolme keskenään samanlaista jotka ihan huutaa itselleen punaisia karhukoplan paitoja! 


Sain kantiksen kaljakaapin päällä majailevilta nalleilta (yhdeltä toki) lainaan paidan, joka oli koon puolesta vähän sinne päin. Onkohan ne kyseiset nallet niitä jotain minkäs ihmeen lahjoitusjutun nalleja. En saa päähäni mieleen nyt mikä nimi ois kyseessä. No, tuommoisia siellä nyt kumminkin on lukuisia.

Eilen tein niin maan perkeleen herkullista kana-kookos-currya, että piti ihan instassa ja facessa hehkuttaa. Teen samalla idealla useinkin, mutta tällä kertaa se onnistui hipomaan täydellisyyttä. Jotenkin vaan ihan naurettavan hyvää. Ja helppoa!


Taitaa löytyä ihan tavan ruokakaupoista melkein jokaisesta niitä maustetahnoja sun muita. Oma lemppari on Mah Rajah'n Mild Curry Paste, joka säilyy avattuna kyllä aikas kauan vaikka purkin kyljessä joku teksti saattaisikin olla. Avaamattomana vielä kauemmin tietty, mutta ei tätä tartte viikossa tai kahdessakaan ehtiä käyttämään. Tällä kertaa öljyä pannuun (ehkä vähän liiankin reippaasti, mutta meni jo), siihen lämpenemään pari kukkuraista teelusikallista currytahnaa ja reilunpuoleinen teelusikallinen garam masala -mausteseosta, joka on toki valinnainen mutta ihan kiva lisä. Tuoksut kun leijailee nenään, alkaa olla sopiva aika nakella sipulia ja valkosipulia pannuun pehmenemään. Kun ne alkaa siinä tiristä, pääsee broilerikin mukaan, sekoitellen mausteet joka palaan. Itse olen alkanut käyttää paistisuikaleita, koska ne on jotenkin vähän mehevämpiä, joskin monen mielestä niissä on kökkökohtia (no eikä ole, älkää nirsoilko). Tähän meni joku pien paketti, oisko siinä ollut 200-250g. Ja sipulina oli kolme pientä nippusipulia, hyvä kun ees vähän pulleampia sieltä sipulin päästä. Vaihtoehtoisesti vaikka yksi tavan keltasipuli, itse tykkään leikata sen veneen mallisiksi suikaleiksi. Kanat kun ovat saaneet kypsyä hetken, pannuun jouti pakastepussin viimeiset parsakaalin nuput. Luonnollisesti tuore menee ihan yhtä hyvin, mutta koska sinkkutaloudessa se ehtii mädäntyä kaappiin, olen päätynyt pakasteversioon. Ihan hyvä tulee. Sitten kun ne on saaneet hetken sulaa/kypsyä, menee perään vielä puoli kesäkurpitsaa paloiksi leikattuna. Kaiken kruunaa pari desiä kookoskermaa tai -maitoa, huuhtele purkin pohjat vielä mukaan, eli nestettä ehkäpä muutama desi yhteensä. Tällä kertaa, koska öljyä tosiaan lorahti ehkä pikkuisen turhan paljon, sekoitin pannulle ennen nesteen lisäämistä n. ruokalusikallisen jauhoja. Se on ihan näppärä juttu silloinkin vaikka öljyä ei olisikaan liikaa, jos kookosmaito on kovin lirua tai tekee isomman satsin ja nestettäkin tulee enempi. Vähän sakeuttaa, voisi yhtä hyvin korvata myös maissijauho-suurusteella. Kaveriksi keitin jasminriisiä koska sitä olin joskus huvin päiten ostanut. Monet monet kerrat olen lisukkeeksi tälle keittänyt Torinon rikottuja täysjyväohrasuurimoita, jotka tuo kivan tekstuurin pehmeälle kastikkeelle, sisältävät kivasti kuitua ja pienen vienon makunsa kanssa vaan täyttää makupalettia. Plus jos näppärästi ostoksensa tekee, voi tässä kohtaa siis sijoittaa kotimaiseen tuotteeseen kaukomailta kuskatun riisin sijaan. Ja kuinka monesti olen laiskuuspäissäni keittänyt ihan vaan makaronia tän kanssa :D. Ai niin, meni tuonne yksi pieni chilipalkokin kun sattui olemaan. Maailman helpoin tapa saada huumaavan mausteinen tuoksu taloon ja lautasellinen lämpimän mausteista herkkua eteensä.

Suuri Käsityö -lehdessä oli parikin aika kivan näköistä paitaohjetta. Ei ne mun kropan mallille sovi tietenkään, mutta kai sitä saa aina haaveilla...


Etenkin tämä tuntui jotenkin kivalta. Kivan rento ja reikäinen :D. Haaveilenkin vähän jo jostain isommasta työstä, mutta sitten aina mieleen tulee se yksi ikuisuusprojekti jota en varmaan koskaan saa valmiiksi. Niin.

Ai niin! Ennen kuin unohdan kokonaan, kirjoitan tänne nyt ylös että annoin kaverille jämälankoja hyväntekeväisyyssukkia varten kun nuita niin kamalasti on. Yhteensä aika vaatimattomat 111g, mutta edes sen verran väheni omista kormanoista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä viesti!