Hiipuu ja hidastuu

Niin se vaan kevät vie voiton neuloosista. Enää ei huvita eikä houkuttele. Tai ajoittain tulee sellanen tunne, että nyt jos ois jotain jännittävää puikoilla ni se menis humps vaan, mutta kun ei ole. Ja sitten kielsin itseäni aloittamasta enää mitään ennen kuin ne pahuksen kämmekkäät - viimeiset!!! - on valmiit. Jäis kuitenki vaan kesken. Eilen otin tikut mukaan kantikseeni ja sain ekan tikuteltua valmiiksi, tai no peukaloa vajaaksi. Toiseen sain tehtyä nirkkoreunan ja puolet ekasta kerroksesta sen jälkeen. Sitten alkoikin lätkä ja minä, joka en todellakaan pidä lätkästä tai seuraa sitä millään lailla, katsoin sen alusta loppuun ja eläydyin mukaan. Kotona mittasin kuumeen - no en sentään :). Mutta siis, enää ei kauaa mene kun kämmekkäät on valmiit.

Ja mitäs niiden jälkeen? Taisin edellisessä postauksessa pohdiskella, että ystävälle ja sen tulevalle aviomiehelle voisi tietty kehitellä jotain. Vois vois, mutta ystävälleni tahtoisin jotain kaunista ja hyvin todennäköisesti ohuesta langasta. No, siinähän menee ikä ja terveys, varsinkin kun sitä pitäisi vähän pakottaa ku ei huvita kuitenkaan. Miekkoselle voisi tehdä jostain paksummasta langasta, joten siinä ei kauaa menisi ehkä. Yhdet kauniit pitsisukat löytyi Novitan sivuilta, mutta en halua tehdä siihen sellaista käännettävää juttua varren suuhun, enkä muutenkaan ehkä noin pitkiä, mutta sitten en jaksanut järkeillä miten tuo kuvio sitten aloitettas nätisti, jos muokkailisi lyhyemmäksi varreksi. Hei, entä jos kuvion vaan kääntäs ylös alaisin ja alottaiskin varpaista? Voisko se toimia? Miehelle sitten todennäköisesti omasta päästä, näen jo ruudukkoa oikeaa ja nurjaa. Vai joko joku on senkin mallin "ominut nimiinsä" :D. Ihan sama, jos minä sen hetken mielijohteesta satun myös keksimään ni eipä oo kovin ihmeellinen. Mutta en tiedä tekiskö välttämättä sukkia. Se mies saattaisi käyttää lapasiakin. Noo, ehkä sukat on silti parempi. Kaulahuivia kun en todellakaan jaksa alkaa väkertämään. Eikä sellaseen löydy ees sopivan pehmoisia lankojakaan valmiina. Ja sitä paitsi haromia kaikessa, jos tulevalle vaimolle tekee sukat niin miehellekin täytyy tehdä sukat :D.

Neulomisen sijaan mielessä on välkehtinyt ompelukset, kiitos vain te lukuisat bloggaajat jotka sen jalon taidon osaatte ja esittelette toinen toistaan ihanampia juttuja! Kyllä mullekin kelpais hurautella joku kiva kesämekko, tai tuo lattiatyynykin kaipailis uutta päällistä, tai ois mulla paria tukevaa kangasta joista tehdä tabletille sikasiisti suojapussukka! Mutta kun. Minä ja äitin ompelukone ei tulla oikein juttuun. Ja en muutenkaan ole koskaan handlannut ompelemisen pikku salaisuuksia. Suoraa en saa ku sentti suuntaansa, sit suunta vaihtuu :D. Ja koska se ompelukone on saatanan pikku kätyri (tai sitten en vain osaa säätää sitä, mut sehän nyt on epätodennäköistä...), ne langat on aina joko liian kireellä tahi liian löysällä ja poikkeuksetta jossain kriittisessä kohtaa ne menee tuhannen solmuun ja sit on kangaskin pilalla. Plus pitäs lähtä porukoille ompeleen. Toisaalta sielläpä ne kaikki mahdolliset kankaatkin on, eikä täällä koska mitä mä niillä täällä tekisin ku ei ole ompelukonettakaan. Mut ei mulla varmaan olis mitään mekkokangastakaan... Haluisin jonkun semmoisen kivan jossa olis taskut! Tokihan mulla on viime kesänä kovassa käytössä ollut ostettu mekko vielä tuolla, eihän se ole miksikään mennyt, ja siinä on taskutkin <3. Otan siitä kuvan joskus kunhan jaksan. Nyt on säärissä jo semmonen kasvusto et näkyis varmaan kuvasta suoraan :D.

Nyt vois imureerata ja pestä vessan, sitte ripustaa pyykit ja sit ampaista lenkille. Good plan.