sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Marike-sukat Ystävälle

Toka Marike tippui juuri äsken puikoilta. Tänään se eteni vauhdilla. Menin nimittäin porukoille kahvittelemaan parinkin perheenjäsenen syntymäpäiviä, ja siinä sohvalla istuessa ehti hyvin tikuttaa kantapään, sitten huomata että väärään kohtaanhan se meni vaikka kuinka muka olin jotain järkeillyt, purkaa sen ja aloittaa uudelleen sekä saada kiilakavennuksiakin vähän alkuun. Tässä nyt kotosalla istuessa ja Vera Stanhopea Areenasta katsoessa tuli loputkin puserrettua.


Vähän täytyi ronskimmin vetää sukat omiin jalkoihin, kun tein vähän pienemmät. Ystävälle tulossa, ja hänellä on ainakin kokoa pienempi koipeliini, mun soma 40-42 (riippuen kengän mallista :D) on vähän skrodempi :D. Noo, venyyhän noi, enkä jättäny niitä pidemmäksi aikaa venymään.


Mun silmää miellyttää kovasti tuo yksi mallikerta pitkin jalkapöytää, olisi jotenkin häirinnyt jos siinä keskellä ois kulkenu tuo nurja pystyraita. Ja että mallikerta ois hiplaillu jalan reunoja. Toki jotain toista saattais hyvinkin häiritä noi oikeat kaistaleet molemmin puolin, jotka on ehkä snadisti leveät kyllä. Mutta elämä on, ja näillä mennään :). Olen oikein iloinen lopputuloksesta. Ja siitä, että tuli näinkin nopiaan valmista, kun ei ole tuo neulominen niin houkutellut... Lankana Sukka-Puffa, käsinvärjätty Riemurulla (:D ihana nimi), 75% villa 25% polyamidi, fingering 100g / 420m. Puikkoina joskus muutamia vuosia sitten lentokonereissua varten ostetut Addin bambupuikot 2,5mm. Ne on aika ihanat, vaikka tykkään kyllä myös metallisista näissä ohuemmissa. Langan menekki pariin oli 75g. Vielä jäi pien nyssäkkä jämälangaksi. Kyllä sille kavereita löytyy, ei hätää ;).

Ennen porukoilla kahvittelua käytiin Malmin parhaassa ruokapaikassa, Makalussa. Mun annokseni oli lammasta kahen chilin vahvuisessa soosissa, kera bambun, sipulin.. Mitähän vielä. Suorastaan suli taas suuhun :)


Kävin myös äitin raparperipenkissä vähän varkaissa, hänen suostumuksellaan toki. Namnam, mitä herkkuja näistä vielä saadaankaan! Mikään ei varmaan ole yhtä kesäinen juttu kuin raparperi <3.


Siskon miehen tullessa vaimoaan noukkimaan toi hän tuliaisiksi Eskimoita. Mansikkaa sen olla pitää.


Ja snadisti turhan korkeelle kohonnut hameenhelma, mut ei kai sillä kotioloissa nyt niin suurta merkitystä :D.

Seuraavaksi sitten ystävän tulevalle aviomiehelle sukat... Lankana sinivihreänkirjava pätkävärjätty Lykke. Niistä lisää kunhan on jotain kerrottavaa ;).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä viesti!