Purin hammasta ja ajattelin "järjellä". Tartuin säärystintyöhön enkä rohmunnut taas uutta puikoille. Ja hyvä kun tartuin, sillä eka säärystin eteni aivan jumalattoman matkan! Juu, kiitos vapaapäivän ja Yle Areenasta löytyneen sarjan, jota katoin ekat miljoona jaksoa. Putkeen. Ja istuin perseelläni. Neuloin. Vieläkin on ranne hellänä ja hartiat jäykkänä. Selästä puhumattakaan, sehän tässä kaikista huonoin juttu aina on! Niin surkea asento, että alaselkä jumahtaa aika huolella. Ja se kun onkin joskus aika pitkä jumi. Kipeä sellainen. Mutta en usko että tässä nyt niin pahasti olisi käynyt. Tänään en ehdi istuskella tässä tuntikaupalla, illaksi töihin ja tässä päivällä pitäis kai ruokakauppaankin ehtiä.
Enough with the löpinä! Ja kuvaa kehiin :)
Laitetaan nyt ihan isoa kuvaa sitten ni näkeeki jottai tummasta langasta. Puikot 2,5, lanka Sock 4, silmukkamerkit kertomassa kavennuksista (ja ne on tehty ihan ilman sen kummempia suunnitelmia, järkevää toki... Aaa vihreä merkki oli syystä äx siinä missä resori vaihtui kuvioon, otin sen sittemmin pois kun tarvitsin uuden merkin enkä jaksanut nousta ja kiertää sänkyä hakemaan neulepussukkaa -_-). Säärystintä oli tehtynä lähes koko 1o1n-resori, jatkoin sitä ehkä sentin tai kaksi. Sitten aloin valepalmikon, joka ensimmäistä kertaa kokeilussa. Monihan tuntuu käyttävän sitä nykyään resorin tilalla. Onhan se kiva, mutta ne sitä ihan mihin malliin tahansa käyttäs resorina. Ja se on myös vikkelä tehdä, koska toistuvia kerroksia on viisi ja kuviossa kans vaan viisi silmukkaa, joten aina kun meinasi lopettaa, jatkaisinko vielä yhden kuvion.... Ja kappas, sen jälkeen aloitkin jo uutta, joka luonnollisesti piti tehdä loppuun koska eihän sitä nyt kesken voi jättää. Ja sama, mua melkein sattuu jos neulokseni on vahingossa tauonnut johonkin muuhun kohtaan kuin 1. ja 4. puikon väliin :D. Mikä pakkomielle? Joten kerros on vähintäänkin tehtävä loppuun. Puikosta puhumattakaan!! :O
Sovittelin kinttuun, jotta hahmottuisi paljonko matkaa on vielä jäljellä. Näistä tulee ylipolven säärystimet, joten olihan tuossa vielä... No, kerä per säärystin, se oli alkuperäinen suunnitelma ja siinä myös pysytään. Jos tänään työhön tartun, taidan pikkuhiljaa vaihtaa resoriin sillä kerä alkaa olla lopuillaan :). Sitten enää toinen... Aaaaa!
Jospa joskus muistaisin uutta resoria alkaessani, että kokeilisin sen kierretyn oikean... Johan sitä harjoittelin Kalajoki-sukissa siinä laineessa, mutta en vaan koskaan muista kokeilla sitä resoriin. Tulisi kuulemma tiukempaa. Oikeat kun tuppaa vähän leviämään resoreissa, vaikka kuinka tiukkaa neuloisi. Ehkä vielä joskus...
Eilen yöllä (kyllä, neuloin vähän yli yhteen...) sain päähänpiston! Ostin muistaakseni viime syksyn Kädentaitomessuilta Helsingistä kuusi vyyhteä yhtä mikäsenniminytoli lankaa, oisko ollut joku alpakka- tai merinosekoite, ja siitä ajattelin riskillä kokeilla itselleni jotain neuletakkia tai vastaavaa. No, ei ole mitään takeita että ne kuusi vyyhteä noin vaan edes riittäisi, mitään mallia ei ole valittuna eli langanmenekkiä voin vain arvioida. Sitä paitsi kaksi vyyhteä on ihanaista vihreää ja loput neljä sitten ihanaista harmaata, joten niiden järjestystäkin täytyy vähän pohdiskella etukäteen. Mutta niin, se päähänpisto. Näin jollain naisella ohjelmassa sellasen muhkeasta langasta neulotun liivin jossa taisi kyllä olla joku tekoturkiskaulus tai muuta tyhmää. Mutta! Vähänkö voisin haluta semmosen jonku liivihässäkän! Isoa palmikkoa tai muuta rouheeta pintaa, joo kuulostaapa hyvältä! Siihen voisi kyllä kivasti riittää ne langat :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä viesti!