Valepalmikko-säärystimet

Ne ovatten nyt valmiit! Rykäisin ne eilen loppuun - tai ehkä tarkemmin tänään. Vilkaisin kelloa kun viimeinenkin langanpää oli päätelty. 2.23. Joo sit eiku peitto korviin jumalavita.

Jösses, että näiden kuvien asettelu on perseestä... Tää ei kertakaikkiaan tahtos koskaan laittaa näitä vierekkäin. Mutta mäpä haluan ne niin, ja sähän teet niinku mä sanon prkl. Eniveis! Tuossa sivussa erottuu kavennuskohdat aika roisisti. Ja koska valepalmikko on sen viisi silmukkaa leveä, en oikein keksinyt kuinka saisin kavennukset nätisti sillä silmukkamäärällä mikä mulla tartti olla langan paksuudesta johtuen. En voinut läpensä tehdä valepalmikkoa, koska neljän silmukan kaventaminen per puikko olisi tehnyt aina yhdestä palmikkopötköstä selvää. Jotenka, tein 1. ja 3. puikon alkuun x-määrän oikeaa ja 2. ja 4. puikon loppuun x-määrän nurjaa, ja ne sitten kaventelin lähestulkoon kokonaan pois. Lopussa oli enää yksi ja yksi, ja ne jatkuivat siististi 1o1n-joustimeen.




Ja niinhän siinä sitten kävi, että tokan säärystimen kohdalla lanka ei ihan riittänytkään. Siis pliis! Yritin mallata ja mittailla silmämääräisesti, mutta kenties pari riviä jäi uupumaan kun lanka uhkaavasti väheni. Ja sitten se meni loppumaan kesken perkeleen päättelyn!! Onneksi mulla oli vielä saman värin Sockia jäljellä, että sain pääteltyä loppuun. Ja tässä kuvassa näyttää, että toinen ois hurjasti paljon lyhyempi, mutta oikeasti pituuseroa on ihan maksimissaan sentti (vaikea arvioida kun ne penteleet venyy venyttäessä, ju nou), mielestäni vähemmän. Mutta ehkä sitä ei jalassa sitten huomaa, eh? Käsiala tais hieman muuttua noiden kahden välillä, tokan aloitin ehkä jotenkin löysemmin, vai oliko tiukemmin? Yritin sitten siinä matkan varrella tasaannuttaa, mutta mene ja tiedä. Toinen näyttää kapeammalta kuin toinen, mutta nehän venyy ja paukkuu muutenkin.









Ja voin sanoa, että ranne on ehkä hivenen rasittunut tästä. Tässä koneella naputtaessa sen tuntee.

Vaan onko mikään ihme? Huomasin jo omia säärystimiäni tikuttaessa, että Sock jättää pienen värjäytymän sormeen. Vai onko se muka pelkkä painauma? Ei Olgia neuloessa aivan tuollaista tullut :D. Ja valohan tottakai hieman häiritsee, "luonnossa" tuo sormen rantu erottui selkeämmin. Itse asiassa vieläkin hennon hienosti erottuu. Taidan aika tiukasti lankaakin juoksuttaa. Ehkä se on juuri Sockin kohdalla ongelma, se kun ihanasti joustaa vetäessä niin sitä ei edes huomaa kuinka kireällä lankaa pitää.

Mutta nyt vois tehdä hyvää pitää muutaman päivän neulomistauko, jotta ranne saa levätä. Vaan katoppa ku mä maltan mitään taukoilla! Lankaboksista jo siniset alpakat huhuilee, ja uudet puikot odottaa testaustaan pipon merkeissä ;). Nyt ois kyllä kivasti paksummilla puikoilla tää pipo, että jos se rasittas vähän vähemmän (millähän logiikalla?)...

Vielä loppuun maininta, että vaikka valvoin neuloessa turhan pitkään, pistin kellon soimaan aamulla yhdeksältä, jotta pääsisin lenkille. Vuoden eka lenkki korkattu siis, jei! Ja suihkun jälkeen sai aamupalaa, josta äsken popsin kruunun hihihi!

Mamman leipomaa piimäkakkua, aivan rakkautta.